Muinaissuomalaisilla oli vain luonto, se oli koko elämä. Nyt meillä on sisätilat, pelit, vehkeet ja digi. Ja muutama pientä ihmistä isompi ongelma: ympäristön saastuminen, luonnonvarojen ylikäyttö, ilmastonmuutos ja luontokato. Ongelmat huolestuttavat meitä someajan suomalaisia. Millaisen luonnon ja maapallon jätämme jälkipolville? Isoihin ongelmiin ei ole helppoja ratkaisuja. Yksi keino päästä eteenpäin on päivittää oma luontosuhde – tähän annamme onnistumisen avaimia nyt Suomen luontokeskus Haltiassa @haltiacom! Lämpimästi tervetuloa tutustumaan lauantaina avautuneeseen uuteen Uusi Suo, kuokka ja some -näyttelyyn! Pääset tutkimaan suomalaisen luontosuhteen kehittymistä eri aikakausina liikkeen, suojan, ravinnon, pelon sekä pyhän näkökulmista. Paina ❤️, jos haluaisit käydä paikan päällä! Kuvissa tunnelmia näyttelyn avajaisista viime viikolta. Kuvat: Tiina Hakkarainen.

Viime aikojen helteet ryöpsäyttivät sinilevät runsaaseen kasvuun ja nostivat pintaan myös huolen Itämeren tilasta. Rehevöitymisestä ja muista meidän ihmisten aiheuttamista ongelmista kärsivät myös fladat ja kluuvit eli matalat merenlahdet, jotka maankohoamisen takia erkanevat vähitellen merestä. Näissä rannikon laguuneissa viihtyvät monet kalat ja uhanalaiset lajit – sekä myös mökkiläiset. Esimerkiksi ruoppaukset ja valumavedet eivät tee hyvää merenlahtien tilalle, mutta pienilläkin muutoksilla voi joskus saada paljon aikaan. Videolla Anette Bäck meidän meritiimistä kertoo, miten kalat palaavat kutupaikoilleen, kun esteet poistetaan. Kuuntele uudesta #VedenalaisenVarjelijat-podcastista, mitä kaikkea täällä Metsähallituksessa tehdään Itämeren hyväksi – ja miten itsekin voit vaikuttaa. Podcastin löydät Spotifysta ja muista palveluista tai linkistä biossa. Kuuluuko sinun kesääsi mökkeilyä, kalastelua, veneilyä tai retkeilyä Itämerellä tai sen rannoilla? Esimerkiksi näin voit itse huomioida Itämeren pienillä teoilla: 🌊Huolehdi asianmukaisesti mökkisi tai veneesi jätevesistä ja pesuvesistä. Pese matotkin maalla pesupisteillä, älä mökkilaiturilla. 🌊Vie roskat mennessäsi. 🌊Veneillessäsi rantaudu mieluiten siihen tarkoitetuille paikoille. Ankkuri voi vaikuttaa pohjan kasvillisuuteen. Joillakin alueilla ei saa lainkaan nousta maihin. 🌊Älä kaahaile veneellä. Melu voi häiritä esimerkiksi lintuja ja matalilla paikoilla alueilla kova vauhti voi sekoittaa pohjaa ja häiritä sen eliöstöä. 🌊Noudata kalastuksen sääntöjä, kuten eri kaloille asetettuja pyyntimittoja. 🌊Kun lähdet nauttimaan kansallispuistojen luonnosta, tutustu ohjeisiin ja sääntöihin osoitteessa luontoon.fi #Biodiversea #Itämeri #MaillaJaVesillä

🏳️‍🌈 Tällä viikolla luonto on juhlinut sateenkaaren eri väreissä! Rakennetaan yhdessä tasa-arvoisempaa maailmaa, luonto kuuluu kaikille. 🙏 Metsähallitus on linjannut monimuotoisuuteen ja osallisuuteen liittyvät tavoitteet ja toimenpiteet monimuotoisuus-, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa, joka on osa strategiaa ja vastuullisuutta. Toimenpiteillä tavoittelemme muun muassa yhä monimuotoisempaa työyhteisöä, jossa jokainen voi olla töissä oma yksilöllinen itsensä. 📷 Syötteen luontokeskuksen väki laittoi lipun salkoon maanantaina Pride-viikon kunniaksi @syotteenkansallispuisto 💓 #Pride #Metsähallitus #Yhdenvertaisuus #TasaArvo #Monimuotoisuus

”haluaisin kertoa sinulle yöperhosista haluaisin kertoa sinulle saaresta sisäänsä kaiken sulkevasta mahdottomasta mitata” Näin luonnehtii luontoon rakennettua taideteostaan Lotta Petronella. Perhoset, tarotkortit, kuivatut kasvit ja Vallisaaresta seitsemään kuorolaiseen välittyvä saaren ääni ovat osa ”Materia Medica of Islands” -teosta, johon voit tutustua Vallisaaressa Helsinki Biennaalissa tänä kesänä. @lotta_petronella on tehnyt teoksen yhteistyössä Sami Tallbergin @samitallberg ja Lau Naun eli Laura Naukkarisen @launaulaunau kanssa. Teokseen kuuluvan kuoroesityksen voit nähdä Vallisaaressa huomenna lauantaina 1.7. klo 12–17. Muut esityspäivät ovat: 1.8. klo 12–17 16.8. klo 12–17 3.9. klo 12–17 ▪ Helsinki Biennaalin 2023 teema on ”Uusia suuntia voi syntyä”. Nimi viittaa vaihtoehtoiseen tapaan elää maailmassa ja ymmärtää sitä – sekä kuvitella muita mahdollisia tulevaisuuksia. ▪ 30 taiteilijan teokset odottavat sinua Helsinki Biennaalissa, lämpimästi tervetuloa! Teokset ovat esillä Vallisaaressa 17.9. asti ja HAM Helsingin taidemuseossa 22.10. saakka. ▪ Biennaalin tuotannosta vastaa HAM Helsingin taidemuseo. Vallisaaren hoidosta vastaa Metsähallitus. Olemme tehneet paljon työtä tapahtuman eteen, jotta Vallisaaren ainutlaatuinen ja suojeltu luonto ei vahingoitu. Jokainen teosidea ja teoksen paikka on arvioitu yhdessä Metsähallituksen, HAM Helsingin taidemuseon ja Museoviraston kanssa. Aiotko käydä Vallisaaressa tänä kesänä? #helsinkibiennaali2023 #luontoonfi

Ennallistamisesta puhutaan paljon, mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? 🎥 Luonnonsuojelun ja kalastuksen asiantuntijamme näyttävät, mitä soilla ja virtavesissä tehdään! 🌿 Panostuksemme luonnon monimuotoisuutta lisäävien hankkeisiin on merkittävä: käytämme aktiivisiin ennallistamisen ja luonnonhoidon hankkeisiin vuosina 2020-2023 noin 46 miljoonaa euroa. #ennallistaminen #virtavedet #suot #monimuotoisuus #biodiversiteetti #KasvatammeHuomista #LuonnonArvoa #MaillaJaVesillä

🎯 Sallan kansallispuiston talkooleiri 25.6.-1.7. järjestetään yhdessä @pidalappisiistina’n kanssa. 🤩 Kansallispuiston satoja vuosia vanhat ikimetsät rotkolaaksoineen ovat tarjonneet leiripäiviin mahtavan ikiaikaisen näyttämön. 🔨 Talkoolaiset ovat tehneet muun muassa pitkostusta ja reittien merkkausta eri puolilla kansallispuistoa. 🛠️Pitkostyömaat keskittyvät Pahakurun kierrokselle sekä Kolmiloukkosen lammen ympäristöön. Pääset seuraamaan talkooleirin tunnelmia! #sallankansallispuisto #vapaaehtoistyö

Lomalla saa valvoa myöhään vai mitä? Yksi hyvä yökukkujan harrastus on lepakkobongaus. Näitä jänniä nahkasiipiä löytyy esimerkiksi aika monen kesämökin pihapiiristä. Pari bongausvinkkiä: 🦇Parhaiten lepakoita näkee puoli tuntia tai kolme varttia auringonlaskun jälkeen, kun ne lähtevät lentoon. 🦇Päiväsaikaan lepakot piilottelevat esimerkiksi linnunpöntöissä, tikankoloissa tai puutalojen vinteillä. Lepakkojen lentoonlähtöä on helppo tarkkailla, jos päiväpiilo on tiedossa. 🦇Lepakon läsnäolon paljastavat joskus pienet mustat papanat, esimerkiksi vintillä. 🦇Muistathan, että kaikki Suomessa tavattavat lepakot ovat rauhoitettuja eikä niitä saa häiritä! 👀Oletko sinä nähnyt lepakoita? Tiesitkö, että lepakot hyötyvät soiden ennallistamisesta? Turun yliopiston tutkijat ovat seuranneet, miten soiden ennallistaminen vaikuttaa lepakoihin. Koska lepakot etsivät ruokaa yöllä ja niitä on vaikea havaita, tutkijat käyttivät lepakkotutkia, jotka tallentavat lepakoiden korkeataajuiset kutsut määrittääkseen esiintyvät lajit. Tutkijoiden asentamat lepakkotutkat äänittivät lepakoiden liikkeitä neljänä kesänä yhteensä yli 10 000 yötä ennallistetuilla sekä ennallistamattomilla soilla. Tulos: lepakkojen aktiivisuus lisääntyi soiden ennallistamisen jälkeen! Kosteikkojen ennallistaminen luo monipuolisemman maiseman ja lisää hyönteisten määrää, minkä uskotaan hyödyttävän lepakoita. Tutkimus on osa Hydrologia-LIFE hanketta, jossa ennallistetaan soita ja kosteikkoja yli sadalla Natura2000 alueella ympäri Suomen. Kuvan pohjanlepakko on Suomen yleisin lepakkolaji. Sen painaa on noin 9-13 g ja siipien kärkiväli noin 24-27 cm. Kuvat: Anna Blomberg ja Ville Vasko @uniturku #hydrologialife #ennallistaminen #lepakko

Karhunkierroksen vaellusreitin lähistöllä oli viime yönä (26.-27.6.) maastopalo. Palon epäillään saaneen alkunsa salamasta. 🔥 Palo saatiin onneksi nopeasti hallintaan, eikä tuli ehtinyt levitä Karhunkierroksen vaellusreitille asti. Noin kolmen hehtaarin paloalue sijaitsee Puikkojärven kaakkoispuolella, välillä Savilampi-Taivalköngäs. 🔥 Palosta muodostuu edelleen savua ja savun hajua voi esiintyä kaukanakin palopaikasta. ❌ Paloalueelle ei pidä mennä turvallisuussyistä. Hätänumeroon ei kyseistä palosta tarvitse ilmoittaa, sillä palo on pelastusviranomaisen tiedossa ja alueella tehdään vielä jälkivartiointia. ❗️Muistathan seurata metsäpalovaroituksia (www.ilmatieteenlaitos.fi/varoitukset) ja olla varovainen tulia tehdessä. - Kuvat: Tarmo Haataja/Metsähallitus #karhunkierros #maastopalo #oulangankansallispuisto

Kolilla ollaan iloisia siitä, että kansallispuistoon pääsee aiempaa helpommin julkisilla 🥰 🚆+ 🛥️ Vaihtoehtoina saapumiseen juna + laivayhteys tai linja-autoyhteys Joensuusta. Joensuusta liikennöi VR:n taajamajuna Vuonislahteen ja sieltä päivittäin 17.9. asti matkustaja-alus Marival 2. 🚗 Autolla saapuville on lisätty kokonaan uusi pysäköintialue sekä pysäköintipaikkoja. Rinneparkki, joka sijaitsee noin 1,5 km:n päässä satamasta Rantatietä eteenpäin, on erityisen hyvä alue pitkäaikaiseen pysäköintiin esimerkiksi pidemmälle vaellukselle lähtiessä. ℹ️ Linkki uutiseen BIOssa ☝️ Kuvat: Katja Vuorensyrjä ja Saara Lavi. #kolinkansallispuisto

💚🙏 Jokaisenoikeudet-termin käyttöönotto leviää!  💬 Viestittelimme tuossa aamusella eri organisaatioiden kanssa jokaisenoikeuksista. Mitä ajatuksia terminvaihdos herätti?    Mukana jo: @marttailu @kalatalouden_keskusliitto @metsayhdistys @partioscout @metsateollisuus ✨ Kiitos, kun olette mukana!

Mahtavia uutisia! Tällainen näyttävä kaveri eli ajuruohokuoriainen, jonka arveltiin kadonneen Suomesta, löytyi viime viikolla Säkylänharjulta! 👏😮 Ajuruohokuoriainen (Chrysolina cerealis) oli havaittu viimeksi ja ainoan kerran Suomesta vuonna 1964, silloinkin Säkylänharjulta. Kyseessä on lajin ainoa Pohjoismaista tunnettu esiintymä. Ajuruohokuoriainen löytyi ajuruohoa kasvavan harjurinteen kunnostustöissä. Syvälle maan alle kaivautunut kuoriainen tuli esille rinteestä poistetun varpukasvillisuuden juuriin takertuneen maan mukana. Varsinais-Suomen ja Satakunnan rajalla sijaitseva Säkylänharju on ainutlaatuinen harjualue Suomessa, sillä sen laajoilla avoimilla paahderinteillä elää poikkeuksellisen paljon uhanalaisia hyönteis- ja kasvilajeja, joista osa on jopa täysin ainutlaatuisia alueelle. #luonnonsuojelu #monimuotoisuus

Hyvästi jokamiehenoikeudet, on aika siirtyä käyttämään nykyaikaan sopivampaa sanaa. Olemme vaihtaneet yli 800 termiä luontoon.fihin ja täällä somessakin puhumme jatkossa jokaisenoikeuksista. ❤️ Luonnon edessä olemme kaikki yhdenvertaisia. Jokaisenoikeudet kuuluvat kaikille. 🧡 Sanat vaikuttavat ajatteluumme. Haluamme olla viestinnällämme mukana edistämässä tasa-arvon toteutumista. Muutos tukee myös Euroopan neuvoston ja Suomen kielen lautakunnan suosituksia sukupuolineutraalin kielen käytön edistämisestä. 💛 Kansallispuistoissa ja muissa hoitamissamme luontokohteissa liikkuu vuosittain miljoonia ihmisiä. Haluamme toimia esimerkkinä ja samalla kannustaa muitakin organisaatioita puhumaan jokaisenoikeuksista jokamiehenoikeuksien sijaan. 💚 Kuvissa 2-4 tietoa, mitä jokaisenoikeuksilla saa tehdä ja mitä ei. Muistathan, että kansallispuistoissa ja muilla luonnonsuojelualueilla jokaisenoikeuksia on rajoitettu. Näin on siksi, että arvokas suojeltu luonto säilyisi: luontoon.fi/jokaisenoikeudet 💙 Jokaisenoikeudet, mitä saa tehdä kansallispuistossa: · Saat liikkua vapaasti omin lihasvoimin. Rajoitusosilla liikkuminen on kielletty. · Leiriytyä saat vain leiriytymiseen osoitetuilla paikoilla. · Saat marjastaa, sienestää, onkia ja pilkkiä. · Pyöräily, ratsastus ja koiravaljakkoajelu ovat yleensä sallittu vain siihen tarkoitukseen osoitetulla reitillä. · Tutustu aina retkikohteen sääntöihin ennen retkeä Luontoon.fissä 💜 Jokaisenoikeudet, mitä saa tehdä luonnonpuistoissa: · Luonnonpuistossa liikkua saa ainoastaan merkityllä retkeilyreitillä. Reitiltä ei saa poiketa. · Luonnonpuistossa ei saa leiriytyä. Poikkeuksena Kevon luonnonpuisto, missä saa leiriytyä osoitetuilla paikoilla.  Kiitos kun autat edistämään tasa-arvoa kanssamme ja jaat tietoa jokaisenoikeuksista eteenpäin! #jokaisenoikeudet @metsahallitus_forststyrelsen