Poikain valmistava ammattikoulu.🛠 Talvella vuonna 1896 Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leo Mechelin oli yhdessä valtuusmiesten Carl Emil Holmbergin, Gustav Nyströmin ja Richard Heinbergerin kanssa huolissaan kaupunkiin muuttavan alemman työväenluokan sivistyksellisestä tilasta. ”Valitettavasti monet vaipuvat juoppouteen ja muuhun siveettömyyteen, josta seurauksena oli kurjuus tai rikollisuus.” Erityistä huolta he kantoivat nuorista kansakoulun päättäneistä pojista, jotka ikänsä puolesta eivät vielä päässeet ansiotyöhön. Valtuutetut esittivät, että ”pojat tulisi ottaa koulutukseen, jossa rajoitetut teoreettiset opinnot pohjautuisivat kansakoulun opintoihin ja joka painottuisi käytännölliseen koulutukseen ja harjoitteluun piirustuksessa ja hyödyllisessä käsityötaidossa, ja joka antaisi valmiuksia käsityöammatissa toimimiseen”. Muutaman vuoden valmistelutyön jälkeen kesäkuussa vuonna 1899 Mechelinin johtama valtuusto päätti perustaa Helsinkiin ammattikoulun. Helsingin poikain valmistava ammattikoulu aloitti toimintansa syksyllä 1899. Koulu oli kaksivuotinen, ja ensimmäisenä syksynä oppilaita oli kaksikymmentä. Koulussa oli kaksi vakinaista opettajaa, neljä tuntiopettajaa ja kaksi työnjohtajaa. Osoitteessa Pietarinkatu 6 / Neitsytpolku 5 toiminut poikain valmistava ammattikoulu tuhoutui jatkosodan pommituksissa vuonna 1944. Kuva 📷: Tuntematon, 1907. @helsinginkaupunginmuseo. Teksti: Jari Laukia: Tavoitteena sivistynyt kansalainen ja työntekijä. Ammattikoulu Suomessa 1899-1987. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #pietarinkatu #ullanlinna

Ullanlinnan ranskalaista renessanssia.🇫🇷 Tehtaankatu 4. Rakennus on valmistunut vuonna 1901. Rakennusmestari Juho Ahteen itselleen rakennuttama asuintalo, jossa hän asui vuosina 1901–1927. Talon arkkitehti oli Ricardo Björnberg. Rakennuksen julkisivut ovat tyyliltään ranskalaista renessanssia. Julkisivuissa on käytetty koristemateriaalina myös luonnonkiveä. Juho Ahteen tytär, Aili-Salli Ahde-Kjäldman asui myös talossa. Ahde-Kjäldmanin kodin sisustus herätti 1930-luvulla huomiota. Johtavassa teollisen muotoilun aikakausjulkaisussa Domuksessa se määriteltiin ”hypermoderniksi”. Ahde-Kjäldman oli myös Architectan (Suomen naisarkkitehtien yhdistys) ensimmäinen puheenjohtaja. Tasavallan presidentti Kaarlo Juho Ståhlberg ja Nobelin lääketieteen palkinnon saanut Ragnar Granit asuivat myös Tehtaankatu 4:ssa. Kuva 📷: Tuntematon, 1908. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #tehtaankatu #ullanlinna

Höijerin huvilat.🪞 Arkkitehti Theodor Höijer (1843–1910) suunnitteli noin vuonna 1900 kaksi komeaa vuokrataloa Tehtaankatu 6:een. Molemmissa taloissa oli kaksi kerrosta. Ne olivat yhtenäinen kokonaisuus, vaikka rakennukset olivatkin täysin erillisiä. Tehtaankatu oli jo 1920-luvulla niin keskeinen paikka, että siellä sijainneet pienehköt asuintalot ja huvilat joutuivat vääjäämättä tehorakentajien purkulistalle. Arkkitehti Runar Finnilä (1891–1956) suunnitteli tilalle uudet rakennukset. Korttelin kulma kohoaa kolme kerrosta korkeammalle kuin rakennusten muut osat. Molempien talojen tyyli on 1920-luvun klassismia. Vanhemmassa talossa on toisen kerroksen korkeudella yksi parveke kadun puolella. Kuva 📷: Eric Sundström, 1926. @helsinginkaupunginmuseo. Teksti HS 25.4.2004. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #tehtaankatu #ullanlinna #höijer

Tiili-Elanto.🍎 Etelä-Haagan punatiilinen rakennus, niin kutsuttu Tiili-Elanto, on ollut alueen maamerkki vuodesta 1927 alkaen. Rakennuksessa on toiminut aikoinaan helsinkiläisen osuuskaupan, Osuusliike Elannon myymälä, Huopalahden Elanto. Elintarvikemyymälä palveli alueella asuneita ihmisiä rakennuksen alakerrassa vuosikausia. Rakennuksessa toimi ainakin liha- ja leikkelemyymälä. Myymälän yläkerrassa oli pieniä asuntoja, jotka oli tarkoitettu työntekijöiden asunnoiksi. Noin 40 neliön asunnossa oli keittiö ja olohuoneen yhteydessä makuualkovi. Pyykit pestiin alakerrassa ja saunassa käytiin muutaman kilometrin päässä. Tiili-Elannon on suunnitellut arkkitehti Väinö Vähäkallio (1886–1959), joka suunnitteli aikanaan lukuisia teollisuus- ja liikerakennuksia niin Helsinkiin kuin muuallekin Suomeen. Vähäkallio suosi julkisivuissa usein tummaa punatiiltä, jota on käytetty myös Tiili-Elannon julkisivussa. Rakennus on katujulkisivultaan suojeltu. Nykyään taloon saneerattu asuntoja ja katutasossa on liiketilaa. Kuva 📷: Tuntematon, 1930. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #haaga #huopalahti #elanto #1900s #väinövähäkallio

Sota ja rauha. ⚔️ Kruununhaassa on runsaasti muistonimiä eli nimiä, jotka on annettu tietoisesti jonkun kunniaksi tai muistoksi. Kadunnimet Helenankatu, Kristianinkatu, Mariankatu ja Sofiankatu ovat 1800-luvulta. Rauhankatu – Fredsgatan on annettu vuonna 1809 solmitun Haminan rauhan muistoksi myöhemmin 1800-luvulla. Vanhassa kuvassa Mariankatu 15:en ja Rauhankatu 9:n risteys Signe Branderin ikuistamana vuodelta 1907. Uuden kuvan kulmatalo, Mariankatu 15 b, on vuodelta 1950. Se suunnittelivat arkkitehdit Iikka Martas ja Jussi Lappi-Seppä. Kuva 📷: Signe Brander, 1907. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #kruununhaka #signebrander #1900s #1950s

Viiden minuutin pysäkki. ⏰ Alppilassa on Kuuskulma, jonka kuusi särmää muodostuvat Kajaaninkadun, Kirstinkujan, Viipurinkadun ja Porvoonkadun risteyskohdassa. Aukiolla oleva ratikkapysäkki on legendaarinen kolmosen ratikan päätepysäkki, Viiden minuutin pysäkki, jossa raitiovaunut ottivat aikanaan ajantasaustauon, eli vuorovälit tasattiin. Matalat puutalot vasemmalla, Porvoonkatu 19:ssa, on korvattu asuinkerrostaloilla. Kivitalo oikealla, Porvoonkatu 17 / Viipurinkatu 6, on edelleen paikallaan. Kulman takana sijaitsee myös yksi Helsingin hienoimmista museoista, Työväenasuntomuseo, jossa esitellään työläisperheitten elämää 1900-luvun Helsingissä. Museon pienissä hellahuoneissa voi kurkistaa helsinkiläisen arjen historiaan. Kuva 📷: Tuntematon, n. 1925. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #alppila #alppiharju #porvoonkatu #tram #building #1920s

Hetkinen, missäs oikein olenkaan? 👀 Joskus tulee hetki, jolloin rakennuksia kuvatessa täytyy hieraista silmiään, että mahdanko olla ollenkaan oikeassa paikassa.😅 Tämä Kruununhaassa oleva kulma on yksi niistä. Ruotsalaisen arkkitehdin Carl Albert Edelfeltin (1818–1869) vuonna 1857 piirtämä rakennus oli kolmikerroksinen asuintalo Kruununhaassa Mariankadun ja Vironkadun kulmassa. Alkuperäinen rakennus on kokenut useita muutoksia, niistä merkittävimpinä vuosien 1933–35 aikana toteutetut muutostyöt, joiden myötä talon uusrenessanssityylinen asu muuttui. Muutokset suunnitteli Matti Finell, ja nykyisin rakennuksen tyyli on lähellä funktionalismia. Kuva 📷: Eric Sundström, n. 1920. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #kruununhaka #classisism #functionalism #1930s

Torkkelinmäen kivitalot.🪴 Kallion keskellä olevan Torkkelinmäen laella olevaa Torkkelinpuistikkoa ympäröi kaartuva maaston muotoja seuraava katuverkosto, jossa asuintalot ovat kapeitten katujen varrella väljästi tonttien keskellä. Asemakaavamuutoksen laati asemakaava-arkkitehti Bertel Jung apunaan arkkitehti Birger Brunila. Kaava vahvistettiin 1914. Torkkelinmäen esikuvaksi mainittiin Eiran huvilakaupungin asemakaava, jossa kapeat kadut myötäilevät maastoa ja matalat asuinrakennukset ovat erillistaloja. Mallipiirustuksiin perustuvat matalat, pääosin yksiöitä ja kaksioita käsittävät klassistiset jyrkkäkattoiset kivitalot on rakennettu 1920-luvun lopulla ja alueen vehreys pohjautuu samanaikaisiin istutussuunnitelmiin. Istutussuunnitelman laati Elisabeth Koch, joka jo varhain sovelsi englantilaisia puutarhasuunnittelun ideoita Suomessa. Kuvassa Torkkelinkuja 4, joka maalattiin kesällä 1970. Kuva 📷: Kari Hakli, 1970. @helsinginkaupunginmuseo. Teksti @museovirasto. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #torkkelinmäki #classisism #1920s #cars #historicalcars

Kaisaniemen joutsenlampi. 🦢 Kaisaniemi esiintyi jo J. A. Ehrenströmin asemakaavassa vuodelta 1812 ”Kaupungin Puutarha” -nimisenä ja on siten Helsingin vanhin julkinen puisto. 🌳 Julkinen puisto sai vaihtelevaan maastoon soveltuvan maisemapuiston tyylipiirteensä ja joutsenlampensa ajan hengen mukaisesti. Lammet olivat jäänteitä Kluuvin lahden poukamasta. Kaisaniemen suurikokoinen arkkitehtoninen vesiallas rakennettiin aikoinaan suositun joutsenlammen paikalle.  Säännöllinen funkishenkinen allas oli tarkoitettu edustavaksi yksityiskohdaksi urheilukenttien vastapainoksi. Altaan ulkomuodosta ja teknisistä ongelmista on keskusteltu kuitekin aina sen valmistumisesta asti, vuodesta 1929. 
 Nyt Kaisaniemen puiston ja altaan kohtalo on jälleen tapetilla, kun Helsingin kaupungin suunnitelmat puiston uudistamiseksi ovat valmiit. Pari päivää sitten Hesarissa julkaistun jutun mukaan uudistuksessa on tarkoitus ottaa huomioon puiston kulttuurihistorialliset arvot: vesiallas kunnostetaan, tenniskentät siirretään puiston itäreunaan, Kaisa­niemen­lahtea reunustava ranta­muuri uudistetaan ja valaistus pannaan uusiksi. Ehkä Kaisaniemen altaassa nähdään jatkossa – jos nyt ei joutsenia – ainakin vettä.😄 Kuva 📷: Signe Brander, 1912. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #kaisaniemi #signebrander #swans #pond #park #citypark

Kuka muu rakastaa vanhoja kivijalkaliikkeiden kylttejä? 🙋 Tässä tyylinäyte Alppilasta Viipurinkadulta 1970-luvulta. Kuva 📷: Tuntematon, 1970-luki. @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #alppila #alppiharju #sign #1900s

Aristokraattielämää Oulunkylässä.🍇 Oulunkylän aseman tuntumassa sijaitseva puinen huvilarakennus tunnetaan Oulunkylän seurahuoneena. Hesari julkaisi pari vuotta sitten hauskan jutun Seurahuoneesta. Jutussa käytiin läpi talon historiaa: Alunperin Seurahuoneen tontilla sijaitsi kaupunkilaisten virkistyspaikka ja kylpylaitos. 1800-luvun lopussa tontti ja rakennukset myytiin Johanna Charlotta Maexmontanille, jonka käsissä Oulunkylän pensionaatista, eli täyshoitolasta, kasvoi käsite. Rakennus paloi, mutta piirustusten mukaan vuonna 1897 tontille nousi uusi ja näyttävä huvilarakennus torneineen. Tätä pensionaattia ruvettiin jo 1800-luvulla kutsumaan Oulunkylän Seurahuoneeksi. Rouva Maexmontan ylläpiti päärakennuksessa suosittua hoitolaitosta, joka oli erityisen suosittu venäläisten aristokraattien piireissä. Ensimmäisen maailmansodan sytyttyä ja kieltolain astuttua voimaan paikan suosio alkoi ehtymään. Kertomusten mukaan sota-aikaan Oulunkylässä asuneet venäläiset upseerit pitivät Seurahuoneella riehakkaita juhlia, joissa soitettiin ja tanssittiin pöydillä. Ravintolan toiminta loppui Seurahuoneella 1930-luvulla. Nykyään tämä upea huvilarakennus toimii Stadin asukastalona, jota ylläpitää Helsingin kaupunki. Kuva 📷: Constantn Grünberg, 1959. @helsinginkaupunginmuseo. Teksti ✍️: Anne Kantola / HS 26.10.2019. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #oulunkylä #seurahuone #woodarchitecture #1800s #1900s

Maaginen Vallisaari. 🕯 Vallisaari sijaitsee Helsingin edustalla, Kustaanmiekansalmen itäpuolella. Aiemmin pääasiassa Suomen puolustusvoimien käytössä ollut saari on vuodesta 2016 lähtien ollut yleisölle avoin virkistysalue. Saaren rakennus- ja asutushistoria on monivaiheinen ja kirjava. Vallisaari on myös ollut siviiliväestön asuttama jo 1700-luvulta alkaen. Saaren pohjoispuolta asutti laivaliikenteen kannalta elintärkeä luotsien ammattikunta, jotka elivät saarella pitkään lähes omavaraisena yhteisönä. Viimeisten luotsien lähdettyä saarelta 1920-luvulla, Vallisaaren koillisosaan muodostui uusi asukasyhteisö. Vallisaaren kylänraitin siviiliväestö koostui pääasiassa valtion työntekijöistä ja heidän perheistään. Enimmillään Vallisaarta asutti 300 hengen kyläyhteisö, jolla oli oma koulunsa, nuorisoseuransa, kauppansa sekä kirjastonsa. Viimeiset asukkaat muuttivat pois Vallisaaresta vuonna 1996. Vanha kuva on Vallisaaren luotsitalo päälaiturilta päin kuvattuna. Rakennuksen edustalla oleva pieni puinen rakennus on vartiokoppi. Vartiokopissa tarkastettiin kulkuluvat vielä 1960-luvun alkupuolella. Tänä kesänä Vallisaari hurmaa suomalaisen ja kansainvälisen nykytaiteen näyttämönä, kun saaressa järjestetään Helsinki Biennaali. Biennaaliin on vapaa pääsy, ja saarella hurahtaa helposti koko päivä saaren historiaa ja hienoja teoksia ihaillen. Suositus! Kuva 📷: Timo Hänninen 1960–1962. Kuva ja teksti @helsinginkaupunginmuseo. #helsinkiyesterdayandtoday #helsinkieilenjatanaan #helsinki #finland #photography #history #myhelsinki #architecture #blackandwhite #oldphotos #helsinkikuvia #helsinkiphotos #streetphotography #streetphotos #vallisaari #archipelago #island #art #contemporaryart #helsinkibiennial